Laman kimppuun käydään verkossa

Arto TenhunenSähköisen asioinnin ansiosta yhteiskunta ottaa muutamassa vuodessa huikean tuottavuusloikan. Kansalaiset saavat parempia palveluita, kun resursseja vapautuu rutiinityöstä. Yrityksille verkkoliiketoiminta tuo lisää kilpailukykyä.

Sähköinen asiointi on kuitenkin edennyt viime vuodet vaivalloisesti. Paperin valtakauden murtuminen on vienyt työpaikat tuhansilta paperiteollisuudessa ja epäonniset sähköiset palvelut ovat saaneet runsaasti kielteistä julkisuutta. Epävarmaa tulevaisuuskuvaa ovat lietsoneet muun muassa sähköisen äänestämisen ongelmat, sähköinen terveysrekisteri, Sampopankin uudistus ja Madonnan konsertti. Vähemmälle huomiolle on jäänyt, että 97 prosenttia opiskelijoista käytti ilman ongelmia sähköistä yhteishakua heti ensimmäisellä kerralla. Verottajan palvelut toimivat myös erinomaisesti verkossa. Verkkopankkitoiminnassa Suomi on yhä maailman ykkönen.

Konkreettiset esimerkit antavat kuvan sähköisen vallankumouksen mittasuhteista. Pelkästään verkkolaskutuksen laskennallinen säästö on satoja miljoonia vuodessa. Verkkoliiketoiminnan hyödyt yrityksille ovat vieläkin suuremmat.

Verkkolaskutukseen siirtyminen vähentää käsityötä ja virheitä, kirjanpito automatisoituu, kontrolli paranee, laskut eivät huku, ne on nopeampi maksaa ja laskuttaja saa rahansa nopeammin. Paperia ei tarvitse valmistaa, laittaa kuoreen eikä postittaa. Tämä säästää ympäristöä ja rahaa. Valtion hallinnossa on laskettu, että yhden paperisen ostolaskun käsittely maksaa noin 30 euroa ja sähköisen laskun käsittely maksaa noin 9 euroa, eli 70 % vähemmän. Valtio ja kunnat vastaanottavat yhteensä noin 13 miljoonaa ostolaskua ja lähettävät liki 30 miljoonaa laskua.

Sähköinen laskutus tuo massiiviset säästöt. Valtionhallinnon tavoite on, että tämän vuoden loppuun mennessä kaikki sen vastaanottamat laskut ovat sähköisiä. Ensi vuoden loppuun mennessä 80 prosenttia suomalaisista ottaa vastaan ja maksaa laskunsa sähköisesti. Valtion kaikki palvelut ovat saatavissa vuonna 2013 sähköisesti. Säästöt voidaan kuitenkin saada vain jos kunnat, valtio ja yritykset vähentävät käsityötä hallinnossa. Sähköisen asioinnin ansiosta eläkkeelle siirtyvien suurten ikäluokkien tilalle ei tarvitse palkata niin paljon korvaavaa työvoimaa.

Kunnissa on käytössään kymmeniä sisäisiä ja keskenään yhteensopimattomia tietojärjestelmiä, joiden vuoksi tehdään valtavasti turhaa käsityötä. Ne on välttämätöntä siivota pois verkkopohjaisten ja palvelevien yhteisjärjestelmien tieltä. Uudistus kannattaa tehdä laman aikana, sillä se antaa työtä it-ammattilaisille ja kaikki kuntalaiset saavat hyödyn pysyvästi. Kuntalainen voisi vaikkapa varata internetin kautta ajan haluamalleen lääkärille, sen sijaan että jonottaa palvelua puhelimessa.

Verkkokaupan aloittaminen parantaa yrityksen kustannustehokkuutta. Se myös lisää markkina-aluetta Suomessa ja ulkomailla, sillä verkko ei tunne rajoja. Porvoolainen putiikki voi verkossa haastaa Stockmannin ja suomalainen artisti Madonnan. Suomalaiset ostavat verkosta jo 5 miljardilla vuodessa ja summa kasvaa nopeasti. Kolmannes summasta valuu kuitenkin ulkomaille, sillä tarjolla ei ole kotimaisia palveluita.

Kymmenessä vuodessa Suomeen on syntynyt 3000 verkkokauppaa. Sähköisestä liiketoiminnasta hyötyisi välittömästi ainakin 100 000 yritystä, sillä yhdeksän kymmenestä netin käyttäjästä etsii verkosta tavaroita ja palveluita. Toistaiseksi vain 14 prosenttia suomalaisista yrityksistä myy verkossa.

Kansallinen laajakaistahanke on vireillä oikeaan aikaan, sillä yhteiskunnan tieto-, viestintä- ja palveluverkon on oltava kapasiteetiltaan riittävä ja laajuudeltaan kattava. Myös pitkään odotettu laki sähköisestä tunnistamisesta ja allekirjoituksesta on tulossa keväällä eduskuntaan. Se madaltaa sähköisen asioinnin käyttökynnystä ja tekee sähköisten palvelujen käytöstä aikaisempaa helpompaa ja turvallisempaa.

Liikenne- ja viestintäministeriö on mukana tukemassa sähköisen liiketoiminnan ja asionnin elvytysohjelmaa. Ohjelman ensimmäinen tavoite on osoittaa yrityksille, että sähköisen liiketoiminnan aloittaminen tuottaa niille konkreettisia hyötyjä heti ja jatkuvasti. Näin varmistamme Suomen kilpailukykyisyyden kun talous taas alkaa elpyä.

Arto Tenhunen
arto.tenhunen@soprano.fi
Kirjoittaja on Soprano Oyj:n toimitusjohtaja ja Viestinnän ja verkkoliiketoiminnan elvytysohjelman johtaja.

Palaa