Miksi kunnalle ei säästöt kelpaa?

Arto Tenhunen

Kunnalla on käytössään kymmeniä sisäisiä ja keskenään yhteensopimattomia tietojärjestelmiä. Nykyisten erillisjärjestelmien päivittämiseksi joudutaan tekemään moninkertaista ja kallista käsityötä. Kuntien takauskeskuksen mukaan tähän turhuuteen hukataan Suomessa 500—600 miljoonaa euroa vuodessa. Siirtymisellä sähköiseen laskutukseen on myös mahdollista säästää kuntalaisten verovaroja satoja miljoonia euroja vuodessa. Kokonaissäästö Suomessa on miljardiluokkaa, jokaiselle kunnalle miljoonia.

Kunnan vanhentuneet tietojärjestelmät joudutaan ennen pitkää siivoamaan pois verkkopohjaisten, kuntaa ja kuntalaisia palvelevien yhteisjärjestelmien tieltä. Myös oikeusturvan kannalta on ongelmallista, että kenelläkään ei ole kokonaiskuvaa eri järjestelmiin syötetyistä yksittäisen kuntalaisen tiedoista. Sähköisestä laskutuksesta puolestaan tulee välttämättömyys muutamassa vuodessa. Miksi emme siis tekisi tarvittavia päätöksiä nyt laman aikana, sillä se antaa työtä IT-alan ammattilaisille, kuntalaisille pysyvän hyödyn ja kunnalle mittavat säästöt. Kaikki hyötyvät.

Samalla ratkeaa osa suurten ikäluokkien eläköitymisen aiheuttamasta työvoimaongelmasta. Kunnan viranhaltijat voivat huoleti jäädä eläkkeelle. Uuden teknologian myötä läheskään jokaisen tilalle kunnan ei tarvitse palkata uutta ja veroäyri pysyy kurissa. Hyvin suunniteltujen sähköisten järjestelmien avulla resursseja vapautuu rutiinityöstä yhteiskuntaa kehittäviin palveluihin ja verovarat saadaan aikaisempaa tehokkaampaan käyttöön.

Moni kuntalainen varaisi mielellään netin kautta itselleen sopivan ajan haluamalleen lääkärille, sen sijaan, että jonottaa terveyskeskuksen tai hammaslääkärin puhelimessa. Verkon kautta hoituisivat aikaisempaa kivuttomammin myös monenlaiset luvat, muutokset, ilmoitukset ja varaukset. Vanhusten kotihoitoon saadaan lisää inhimillisyyttä ja halvemmalla hinnalla sähköisen kuvayhteyden avulla. Kyläkoulukin voisi siirtää lakkauttamista etäopetuksen ansiosta.

Sähköisen asioinnin kehitys lisää kuntalaisen itsepalvelua ja juuri sitä perheet tahtovatkin. Suomi on maailman ykkönen pankkien verkkopalveluiden itsepalvelussa. Lähes jokainen opiskelija käytti sähköistä yhteishakua, heti ensimmäisellä kerralla kun se tuli mahdolliseksi. Ja käsi sydämelle, milloin olet viimeksi tarvinnut kunnantoimistoa sellaiseen, mitä et olisi voinut hoitaa netissä. Jos vain palvelu olisi ollut valmiina.

Valtionhallinto on päättänyt, että vuonna 2013 kaikki sen palvelut on saatavissa sähköisesti. Rohkaisijana kunnalle käy vaikkapa verottajan nettipalvelu. Se on helppo, konkreettinen ja ymmärrettävä, vaikka itse aihe ei ole kansan rakastama. Verottajan palvelu myös vie argumentit niiltä, jotka väittävät verkkopalveluiden turvallisuuden olevan kyseenalainen. Verkkoasiointi on sähköisen tunnistamisen ansiosta jopa luotettavampaa kuin perinteinen.

Mikä sitten hidastaa kunnan siirtymistä verkkopohjaisiin palveluihin? Keväällä tehdyn valtakunnallisen päättäjätutkimuksen mukaan suurimmat syyt ovat kuntien nykyjärjestelmien taipumattomuus sekä tiedon ja osaamisen puute. Nuo perustelut ovat varmaan aivan todellisia, mutta ne pitää kuntapäättäjien osata ohittaa. Tarvittavat verkkoratkaisut ovat kunnalle nykyisiin järjestelmiin verrattuina ylivoimaisen halpoja rakentaa ja ylläpitää. Nyt taantuman aikaan osaajiakin on saatavana. Kuntalaiset tahtovat hoitaa asiansa verkossa, sillä elämä on verkossa helpompaa.

Arto Tenhunen
Soprano Oyj
Kirjoittaja on Soprano Oyj:n toimitusjohtaja ja Viestinnän ja verkkoliiketoiminnan elvytysohjelman johtaja.

Palaa