Max Mickelsson, Microsoft Oy:n tietoyhteiskuntasuhteiden johtaja

Valtion otettava vastuu koulun tietoyhteiskuntakehityksestä

Suomalaiset lapset ja nuoret loistavat PISA-vertailussa, mutta tietoyhteiskuntakehityksessä jäämme monen muun maan jälkeen. Microsoftin Max Mickelssonin mukaan edistysaskel tietotekniikan pedagogisessa käytössä voitaisiin ottaa yksinkertaisin ja edullisin keinoin, kunhan tahtotila saataisiin kohdalleen. Päävastuu peruskoulujen kehityksestä on valtiolla.

Oppilaat mesettävät, käyttävät sosiaalista mediaa ja etsivät tietoa wikeistä päivittäin. Samalla heidän tapansa oppia uusia asioita muuttuu vääjäämättä. Silti teknologiaa ei hyödynnetä pedagogisesti opetuksessa vielä laajassa mittakaavassa.

- Eräs oppilas sanoi, että kun menee kouluun, se on kuin valot sammuttaisi. Nyt kuitenkin kasvaa uusia diginatiivien sukupolvia, joille teknologia ei ole mikään irrallinen ATK-tuntien aihe. Lasten ja nuorten luontevasti käyttämä tietotekniikka on siitä huolimatta edelleen liian kaukana kouluista, tietoyhteiskuntasuhteiden johtaja Mickelsson sanoo.

Vaihtelu koulujen välillä on suurta. Vaikka joissakin koulu- tai kuntakohtaisissa projekteissa on saatu erittäin hyviä tuloksia, toisaalla teknologiaa ei sovelleta opetuskäytössä millään tavalla.

Mickelsson korostaa, että opettajien ei tarvitse osata samoja asioita kuin lasten, mutta heidän on pystyttävä hyödyntämään IT:tä opetuksessa. Siksi opettajien täydennyskoulutustakin tarvitaan. Kuntatalous on nyt kuitenkin heikko ja kaikkia hankintoja karsitaan.

- Nyt olisi hyvä hetki. Valtio voisi keskitetysti syystä muutoksen liikkeelle hankkimalla esimerkiksi jokaiselle 1–3 luokkien oppilaalle henkilökohtaisen PC:n, huomauttaa Mickelsson ja esittelee kestävää pientä PC:tä, joka kulkee kevyesti pienenkin koululaisen repussa.

Valtio voisi tehdä Mickelssonin mukaan hankinnan leikkaamatta kuntien valtionosuuksia. Näin elvytettäisiin myös tiukoilla olevaa kuntataloutta.

- Yksikkökustannukset olisivat alempia kuin mallissa, jossa jokainen kunta toimisi itsekseen.

Tietoyhteiskunta elää arjen rutiineissa

Microsoft toivoo, että kaikki Suomen koululaiset saisivat käyttöönsä lähitulevaisuudessa henkilökohtaisen kannettavan koneen. Kone ei silti ole ratkaisun avain, vaan katse on suunnattava oppimiseen, sisältöihin ja niiden hyödyntämiseen.

- Peruskouluopetukseen käyviä sovelluksia on olemassa jo runsaasti, joten niitä ei tarvitse keksiä uudelleen. Verkossa olevien oppimissisältöjen määrä kasvaa jatkuvasti. Kysymys kuuluukin, miten ne otetaan aktiivisen käyttöön?

Sovellusten ja sivustojen avulla voidaan muun muassa antaa tehtäviä tunnilla ja kotiläksyiksi, tehdä kokeita sekä kehittää kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Suomessa on myös useita edistyksellisiä pelitaloja, jotka pystyvät kehittämään lisää oppimiseen soveltuvia järjestelmiä. Pilviteknologian ansiosta koneilta ja palvelimilta ei vaadita suurta kapasiteettia, vaan sisältöjen jakaminen kouluille on mahdollista globaalisti.

Kun tekniikka ja käyttömahdollisuudet kerran jo ovat olemassa, missä on kehityksen estävä pullonkaula? Mickelssonin mielestä kuntien sijaan ratkaisuja on tehtävä valtakunnallisesti.

- Erilaisten projektien ja pilottien sijaan poliittisilta päättäjiltä vaaditaan nyt rohkeutta tehdä aito tietoyhteiskuntapäätös, joka näkyy oikeasti ihmisten arjessa. Sen avulla lisätään myös yhteiskunnan tuottavuutta seuraavien sukupolvien siirtyessä työelämään.

Tasa-arvoa ja monimuotoisuutta luokkahuoneeseen

Tieto- ja viestintäteknologian tuomista peruskouluihin on sovellettu onnistuneesti muun muassa Portugalissa sekä yksittäisillä alueilla Yhdysvalloissa, Isossa Britanniassa ja Aasian maissa.

Suomessa tieto- ja viestintätekniikalla olisi peruskouluissa tasa-arvoa lisäävä vaikutus..

- Jokaisella oppilaalla pitäisi olla samat valmiudet omasta taustasta riippumatta. Teknologian avulla voidaan huomioida entistä paremmin myös oppilaiden valinnanvapaus ja esimerkiksi eri kieliryhmiä tai uskontoja edustavat oppilaat, kun sisältöjä voidaan räätälöidä, muistuttaa Mickelsson.

Erityisen huolissaan Mickelsson on kouluviihtyvyydestä, jota voitaisiin hänen mukaansa lisätä tietotekniikalla.

- Vaikka lapset ja nuoret pärjäävät oppimista mittaavissa PISA-tutkimuksessa, kouluissa viihtyminen on heikkoa. Tämä koskee erityisesti poikia. Uskon, että tietotekniikan pedagogisella hyödyntämisellä voidaan sekä parantaa oppimistuloksia, tehdä opiskelua mielekkäämmäksi että lisätä lasten ja nuorten hyvinvointia.