Max Mickelsson, Microsoft Oy:n tietoyhteiskuntasuhteiden johtaja

IT-alalla menee lamasta huolimatta mukavasti - miten saadaan koko pk-sektori voimaan paremmin?

microsoft094_1.jpgThe Economist Intelligence Unit julkaisi viime viikolla tutkimuksen IT-alan kilpailukyvystä. Suomi tarjoaa tutkimuksen mukaan maailman toiseksi parhaan toimintaympäristön IT-yrityksille. Nousu on viime vuodesta huikea. Suomi nousee sijalta 13 sijalle 2. Tutkimuksessa arvioitiin 66 maan toimintaympäristöä IT-alan yrityksille.

Suomi sijoittuu kymmenen parhaan joukkoon kaikissa tutkimuksen vertailukategorioissa. Arviointikriteereinä on ”yleinen businessympäristö” (painotuksella 10%),” IT-infrastruktuuri” (painotuksella 20%), ”o saamispääoma” (painotuksella 20%), ”lainsäädäntöympäristö” (painotuksella 10%), ”t&k-ympäristö” (painotuksella 25%) ja ”tuki IT-alan kehittymiselle” (painotuksella 15%).

Suomen menestys perustuu sekä painotusten muuttumiseen että uuteen ja osin parempilaatuiseen dataan. Uusia indikaattoreita tutkimuksessa ovat mm. matkapuhelinpenetraatio, joka vaikuttaa IT-infrastruktuurin mittaamisessa. Toinen tekijä, joka parantaa asemaamme, on IT-perusteiset patenttihakemukset. Tämä on lisätty t&k-ympäristöä mittaavaan indikaattoriin.

Muutos on myös tapahtunut IT-alan osaamispääoman ja työllisyyden mittaamisessa. Tässä suhteessa data perustuu OECD-tilastoihin.

Vertailun kärjessä ovat Yhdysvallat. Suomen jälkeen listalla ovat Ruotsi, Kanada, Alankomaat, UK, Australia, Tanska, Singapore ja Norja.

Tutkimus arvioi myös IT-alan olevan melko lamaresistentti. Se on selvinnyt monia muita toimialoja paremmin. Sama havainto tehtiin viime viikolla julkaistussa Suomen ohjelmistoyrityskartoituksessa.

Tänään julkaistu tutkimus tekee myös politiikkasuosituksia. The Economist Intelligence Unit suosittaa:

  • Laajakaistaverkot ovat välttämättömiä IT-kilpailukyvylle, ja hitaasti laajakaistan käyttöön siirtyviä maita uhkaa jääminen entistä pahemmin jälkeen. Teknologia-alan yritykset vaativat nopeita ja luotettavia internet-yhteyksiä. Palvelujen siirtyminen verkkoon tulee edelleen lisäämään laajankaistan merkitystä.
  • Investoinnit ihmisten osaamiseen ovat ehdoton edellytys pitkän aikavälin menestykselle. IT-alan menestyksen vaatimaa työvoimaa löytyy valtioissa, joiden koulutusjärjestelmä tuottaa IT-, liiketalous- ja kielitaitoisia henkilöitä.
  • Protektionismi ja “kansallisten menestyjien” tukeminen hidastaa talouden elpymistä ja heikentää IT-sektorin pitkän aikavälin kilpailukykyä. Hallitusten tukitoimien tulee rohkaista toimialaa kasvamaan ja investoimaan, mutta ne eivät saa johtaa markkinavääristymiin tai protektionismiin.
  • Immateriaalioikeuksiin liittyvää lainsäädäntöä tulee kehittää. Immateriaalioikeuksien suojaaminen on äärimmäisen tärkeää IT-alan kilpailukyvylle. Samalla se on edullinen tapa tehostaa pitkän aikavälin taloudellista kehitystä.

Suositukset tuovat hyviä eväitä ainakin kahteen oleelliseen hankkeeseen, jota hallituksen toimesta juuri tehdään. Viestintäministeri Suvi Lindénin johdolla valmistellaan viestinnän alan elinkeinopoliittista ohjelmaa. Tällaisen ohjelman laatimiseen hallitus sitoutui hallitusohjelmassaan. Toinen tärkeä hanke on pääministeri Vanhasen asettava työryhmä, jota johtaa ministeri Antti Tanskanen. Ryhmän tehtävänä on pohtia, mistä Suomi hakee kasvua ja hyvinvointia. Oleellinen kysymys, kun politiikka näinä budjetin lähetekeskusteluaikoina fokusoi siihen, miten rahaa allokoidaan tai miten sitä kerätään.
 

Palaa