Ajattelu vs. läsnäolo
Ajattelu vs. läsnäolo
Muutama vuosi sitten tutustuin The Trust Technique -koulutusorganisaatioon, joka opettaa, kuinka mindfulness'in avulla voi vahvistaa luottamusta ihmisen ja eläimen välillä. Tämä menetelmä tukee luonnollista yhteistyötä ja samalla se on avain hyvään ja ymmärtävään kommunikaatioon.
Eräässä koulutuksen harjoituksessa keskityttiin kolmen aistin (näkö, kuulo ja tunto) vahvistamiseen, jotta saavutettaisiin täydellinen läsnäolon tila. Opettaja James French kysyy yllättäen kesken harjoituksen: "Mitä aiot syödä huomenna?" Normaalisti tällainen kysymys veisi ajatukset harhailemaan, mutta tässä tilassa mieli pysyi tyynenä ja läsnäolevana. Se rekisteröi kysymyksen, mutta ei lähtenyt rakentamaan siitä ajatusketjua.
Ajatus ja ajattelu – kumpi hallitsee?
Ajatus synnyttää ajattelua, ja ajattelu puolestaan tunteita ja tunnetiloja. Usein nämä vievät meidät pois tästä hetkestä, erottavat meidät itsestämme, läheisistämme ja rakkaista eläimistämme.
Voit ajatella ajatuksia ilmapalloina. Jokainen pallo sisältää yhden ajatuksen. Kun olimme lapsia ja saimme markkinoilta ilmapallon, meitä varoitettiin: "Pidä narusta tiukasti kiinni, ettei se karkaa!" Olisiko mahdollista, että olemme oppineet pitämään myös ajatuksistamme kiinni liian tiukasti – vaikka se ei aina palvelisi hyvinvointiamme?
Kun yksi ajatus saa meidät kiinni, se kerää nopeasti ympärilleen joukon muita ajatuksia. Syntyy ajattelun vyyhti, jota emme välttämättä edes osaa jäljittää takaisin alkupisteeseensä. Onko sinulle koskaan käynyt niin, että huomaat ajattelevasi jotain todella monimutkaista ja sitten yrität jäljittää, mistä kaikki alkoi? Joskus alkuperäinen ajatus löytyy, joskus ei. 😊
Miten paljon ajattelemme - voimmeko valita ajatuksemme?
Tutkimusten mukaan ajattelemme päivässä jopa 60 000–100 000 ajatusta. Monesti useita samanaikaisesti. Mutta tässä on mielenkiintoinen kysymys: Onko meillä vapaus valita, mitä ajattelemme?
Voit verrata tätä vaikka hedelmähyllyyn ruokakaupassa. Kun seisot hedelmäosastolla, sinulla on valta ja vapaus valita, mitä haluat ostaa. Voit siirtää kolhiintuneet omenat syrjään ja valita juuri ne, jotka näyttävät sinusta parhaimmilta. Samalla tavalla voimme oppia tunnistamaan ajatuksemme ja päättämään, mihin niistä haluamme tarttua ja mitkä annamme mennä.
Ajattelun tasot – ja miten ne vaikuttavat läsnäoloon
The Trust Technique -koulutuksessa puhuttiin ajattelun tasoista. Mitä korkeammalla ajattelun tasolla olemme, sitä vähemmän olemme läsnä ja päinvastoin.
Itse hahmotan tätä visuaalisesti: korkeampi ajattelun taso tuntuu päässä, kun taas matalampi ajattelun taso – eli syvempi läsnäolo – tuntuu vatsan alueella. Mindfulness-harjoitukset voivat auttaa tunnistamaan ja madaltamaan ajattelun tasoa, jolloin läsnäolo lisääntyy luonnollisesti.
Mitä tapahtuu, kun läsnäolo voittaa ajattelun?
Koirani Pami on melko reaktiivinen, ja lähialueellamme on tiettyjä "arkivihollisia", jotka saavat hänet ärhentelemään ja poukkoilemaan hihnassa. 😊
Viime viikolla kohtasimme yhden näistä inhokeista vain viiden metrin etäisyydellä. Sen sijaan, että olisin jäänyt jännittämään tilannetta, pysähdyin ja tein aistiharjoituksen. Huomasin, kuinka mieleni pysyi tyynenä, vaikka Pami tempoili hihnassa. Hetken kuluttua tunsin, kuinka hihnan kireys alkoi löystyä ja Pami rauhoittui. Kun lähdimme jatkamaan matkaa, Pamilla ei ollut tarve haistella toisen koiran jälkiä, vaan kulki rennosti eteenpäin.
Tämä kokemus teki läsnäolon voiman todella konkreettiseksi. Kun mieli hiljenee ja ajattelu rauhoittuu, se vaikuttaa ympäristöömme ja myös niihin, jotka ovat siinä kanssamme. ❤
Linkistä löytyy James French'in esiintyminen TED'ssä reilu vuosi sitten. Videolla on ihania videoklippejä mitä läsnäolo voi mahdollistaa – tietynlaista taikuutta – aivan upeaa.